6.     Työpaikan digitaalinen toimintakulttuuri

Ihminen on älykäs ihminen. Se keksii ratkaisuja vaikka mihin ja kuinka paljon. Yhtäpaljon kuin työpaikkojen digitalisoituminen on aiheuttanut monien ammattien katoamisen niin vähintäänkin yhtä monta uutta ammattikuntaa on syntynyt tilalle ellei jopa enemmänkin. 

Sanotaan että ”Hätä keinot keksii”. Tilanne on nyt oikein korostunut poikkeusajalla. Uusia elinkeinoja ja etätyöpajoja keksitään koko ajan lisää globaalisesti.

Digitaalisuus muuttaa maailmaa ennen näkemättömällä nopeudella. Yritysten ja ihmisten on vaikea pysyä kehityksessä mukana. Teoriassa käsitellään digitaalisen vallankumouksen mukanaan tuomaa muutosta sekä tulevaisuuden digitaalisen työelämän vaatimuksia yksittäiselle ihmiselle. Digitaalisesta muutoksesta on saatavilla paljon tietoa, koska se on tällä hetkellä voimakkain ja tärkein yritysmaailmaa muuttava tekijä.

Tutkimus eri alojen digitalisoitumisesta vuonna 2015:  Valmistavan teollisuuden ja yrittäjyyden tuloksia vertailtiin kirjallisuuteen ja ICT-alan yrityksiin, joissa digitaalisuuden mukanaan tuoma työelämän muutos on jo pidemmällä. Tutkimuksesta selvisi, että valmistavan teollisuuden ja yrittäjyyden toimialoilla on puutteita digitaalisessa osaamisessa ja ymmärryksessä.

Monet indikaattorit osoittavat, että digitaalisuuden aikaansaama muutos on samankaltainen kuin sähkön, mutta muutoksen nopeus ja vaikuttavuus on suurempaa. Se aiheuttaa epävarmuutta kehityksen suunnasta ja nopeudesta. Digilisaatio kulkee käsi kädessä globalisaation kanssa.

Työelämän murros aiheuttaa työn tekemiselle myös haasteita, jotka vaikuttavat yksittäisen työntekijän jaksamiseen ja olemiseen. Työ koetaan jatkuvana keskeneräisyytenä. Työpaikoilla vallitsee jatkuva uudistusten ja kehitystyön aika. Kaikki tämä ylimääräinen työ tapahtuu oman työn lisäksi ja sen ohessa. Muutoksesta on tullut enemmän tai vähemmän pysyvä tila. Massatuotannon aikakaudella muutokset olivat kertaluontoisia ja ohimeneviä tilanteita. Me emme ole tottuneet jatkuvaan muutokseen ja se aiheuttaa meissä hämmennystä ja kielteisiä tunteita

Jokaisesta digitalisaatiota miettivässä tai jo tekevässä yrityksessä olisi Tutkimuksen 2015 mielestä oltava digiagenda, joka sisällytetään yrityksen strategiaan. Siihen määritetään yritykselle tärkeimmät tavoitteet ja menetelmät joilla tavoitteisiin päästään. Strategian näkökulmasta digitalisaatio on päämäärä ja samalla keino. Digitalisaatio on avain asemassa kasvun, kannattavuuden ja kilpailukyvyn aikaansaamiseksi.

Omakohtainen kokemukseni on että digiagenda on olemassa oleva konsepti joka yhdistää samanhenkisiä erialojen toimjoita linjaamaan tavoitteensa ja työkalunsa niin,                               että tällainen ”Nooan arkki” idea on saatu vesille ja verkkoon. Mielestäni digiagenda on hyvä termi kiteyttämään tavoitteellisuuden ja se katkaisee ennakkoluuloilta siivet.

 

Tietolähteet:

HAMK Jouni Rantanen 2015

Infor tietokirja ammattilaisille

Talentumin markkinointi kirjallisuus

 

7       Digitaalisen aineiston tuottaminen ja jakaminen

Kuvan voima on tuhat kertainen tekstiin verrattuna, siksi kuvan laatuun kannattaa panostaa. Kuvan merkitys on erittäin suuri kaikissa ostopäätöksissä. Hyvä kuva on hyvää sisältöä. Kuvalla saat yrityksellesi kasvot. Kuvan käytölle on yksinkertaiset säännöt:

-Käytä kuvaa joka helpottaa tekstisisällön ymmärtämistä

-Käytä kuvaa joka laajentaa tekstisisältöä

-Käytä kuvaa joka tuo uutta sisältöä tekstin oheen

Digitaalisen aineiston jakamisen ajankohdalla on merkitystä. Viikossa on päiviä jolloin olemme valmiimpia katsomaan mitä meille on lähetetty.

1.     B2B-markkinoija lähettää viestit tiistaina ja torstaina

2.     B2C markkinoija lähestyy kuluttajaa perjantaina

Tutkimalla ja testaamalla löytyy sopiva tapa toimia. Inhimillisyyttä ja aitoutta runsaasti mukaan kanssakäymiseen koska digitaalisuus, viestien koneellistaminen tai ihan pelkkä teksti jää kovin kylmäksi eikä saa toivottua vastakaikua. Rehellisyys, inhimillisyys ja luonnollisuus ovat tärkeitä tekijöitä digitaalisen median läsnäolossa. Yritä tavoittaa ihminen ihmisenä. Jos olet tehnyt virheen niin myönnä se. Julkinen anteeksi pyyntö on saanut niin paljon sympatiaa aikaan että moni yritys on saanut sillä tuplasti asiakkaita takaisin.

Digitaalisen median uusjako, uuden kolmijaon näkökulmasta. Jako ei ole täydellinen eikä sitä pidä ottaa uutena oppina. Mutta se auttaa pienellä budjetilla ja vähäisellä henkilömäärillä operoivaa yritystä allokoimaan resursseja hallitusti. Helppoa teoriassa.

Maksettu media –  Display-mainonta ja hakukone optimointi, perinteinen mainonta (televisio, sanomalehdet), sponsorointi

Oma mediatila -  www-sivut, kampanjasivut, verkkokaupat, uutiskirjeet, sähköpostisuorat, sosiaalisen median läsnöolo, yritysblogi, mobiilisovellukset -sivut ja sijaintipalvelut. kaikki hallussa oleva fyysinen tila

Ansaittu media -  sosiaaliset verkostot, jakaminen, kommentointi, tykkääminen, blogit ja keskustelupalstat, videoiden ja kuvien jakopalvelut, suosittelut ja arvioinnit sivustoilla, linkkien lähettäminen sähköpostilla.

Panostukset omaan ja maksettuun mediaan pitää näkyä ansaittuna mediana.

Kaikki yritykset eivät menesty hyvistä aikeista huolimatta. Toisaalta yritys tuo elämään paljon uutta ja aivan eri tavalla jännittävää sisältöä elämään kuin tavallinen palkkatyö.

8       Työyhteisön digihyvinvoinnin kehittäminen

Netti on neutraali, puolueeton ja aidosti monelta monelle-periaatteella toimiva viestintäkanava.

 Sosiaalinen media on ilmainen. Sosiaalinen media on palveluja ja työkaluja jotka tukevat ihmistenvälistä vuorovaikutusta ja tekevät arjesta helpompaa. Sosiaalista mediaa voi seurata ja mitata. Sosiaalinen media on lähellä ja helposti saatavilla. Äänessä ovat ystävät, asiakkaat, kumppanit, työyhteisöt ja työkaverit. Yhdenvertaisuus sosiaalisessa mediassa on helppo liittää osaksi yrityksen kuin yrityksen normaalia markkinointi- ja myyntitoimintaa. Asiakkaat haluavat itse määritellä hyviä tuotteita ja palveluja. Asiakkaat kuten muutkin yhteisöt haluavat kuunnella tuttaviaan ja verkostoaan ja toimia myös hyvien juttujen suosittelijoina. Hyvien ja soveltuvien tuotteiden ja palvelujen löytymisestä on tullut sosiaalista viihdettä.

Aitous ja rehellisyys ovat olennaisia tekijöitä sosiaalisen median sisällöntuotannosta ja trendi. Tärkeää on kuunnella ja tulla kuulluksi. Yltiö avoimuuden kun kääntää positiiviseksi energiaksi ja työyhteisön yhteiseksi tavoitteeksi ja ”draiviksi” puhdistaa ilmapiiriä.

Yksi asia on varma: sosiaalinen media ja verkostot tulevat vaikuttamaan yritysten markkinointiin, viestintään ja tuotekehitykseen.

Ratkaisujen löytäminen tarpeisiin löytyy usein työyhteisön kautta. Tällainen toiminta on kullan arvoista ylläpitää ja kehittää.